Ajattelin laittaa tänne jotain omia kirjoituksiani, jos jotain kiinnostaa lukea… Tää on kirjotettu joskus syksyllä, kun uni ei tullu silmään. Keskeneräinenhän se on, jos sitä tässä lomapäivinä jaksais jatkaa tai kirjotella jotain uutta. Enjoy.
00:27
Pubien neonkyltit lävistivät yötä voittaen taistelun tähtiä, mutteivat yön tukahduttavaa pimeyttä vastaan, saaden ilman väreilemään sateenkaaren väreissä. Kostea katu heijasti värit takaisin saaden asvaltin näyttämään pohjattomana virtaavalta joelta, joka voisi nielaista varomattoman jalankulkijan nieluunsa. Katu oli kuitenkin autio yhtä pimeyttä vastaan taistelevaa hahmoa lukuun ottamatta. Kosteus väreili nopeiden askeleiden osuessa kadun pintaan synnyttäen loputtomia renkaita jotka söivät toinen toistaan. Hahmo jatkoi nopeaa askellustaan välittämättä kenkiin tulvivasta vedestä, joka nakersi kulunutta nahkaa entisestään. Tumman hiuspehkon piilottamat silmät tutkivat tarkkaavaisesti pubien kirkkaita kylttejä, etsien. Hupun verhoama pää nytkähti hahmon löytäessä etsimänsä, vanhan kyltin, jossa hohtavan saksofonin suusta kiemurteli monenkirjavia nuotteja ja jonka alapuolella luki punaisin tikkukirjaimin: OPEN.
Työnkovettama käsi kohosi puuoven vetokahvalle ja raskas ovivanhus narahti auetessaan. Viileään yöilmaan sekoittui pinttyneen tupakansavun ja läikkyneen alkoholin erottamattoman ominaistuoksun lisäksi surumielinen sävelmä, joka kietoi tulijan heti syleilyynsä. Mies vetäisi syvään henkeä astuessaan kynnyksen yli pubin hämärään. Raspiääninen mies lauloi pianolla säestäen menetetystä rakkaudesta kyynel silmäkulmassa väikkyen.